Yleistä
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka saa hänen jälkeensä jäävän omaisuuden ja myös siihen, paljonko perillisen maksettavaksi tulee perintöveroa.
Tässä artikkelissa käsitellään lahjojen ja ennakkoperinnön vaikutusta jäämistön omistussuhteisiin ja verotukseen. Testamentista löydät lisätietoa erillisestä artikkelista.
Tämän kirjoituksen ulkopuolelle jäävät oikeudelliseen ennakointiin liittyvät asiakirjat, kuten edunvalvontavaltakirja, josta löydät erillisen artikkelin täältä.
Voit lahjoittaa omaisuuttasi ja tehdä testamentin, kun ymmärrät sopimusten sisällön ja merkityksen. Ne vaikuttavat perillisten asemaan ja verotukseen seuraavalla tavalla.
Lahjat
Voit lahjoittaa omaisuuttasi; joko rahaa, irtainta omaisuutta tai kiinteää omaisuutta. Irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi osakkeet, myös asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet rivi- ja kerrostaloissa. Kiinteää omaisuutta voit lahjoittaa joko luovuttamalla koko kiinteistön tai sen osan omistusoikeuden lahjansaajalle.
Lahja tarkoittaa sitä, omaisuuden omistusoikeus siirtyy vastaanottajalle ilman, että tämä suorittaa siitä korvausta lahjoittajalle. Kauppa eroaa lahjasta siinä, että kaupassa omaisuuden vastaanottaja maksaa luovuttajalle sovitun kauppahinnan tai antaa vaihtona muuta omaisuutta.
Lahjansaajan on maksettava lahjaveroa, jos hän saa samalta lahjoittajalta kolmen vuoden aikana yhteensä vähintään 5.000,00 euroa. Kolmen vuoden aikana tapahtuneet lahjoitukset siis lasketaan yhteen, ja kun yhteissumma ylittävää verotettavan minimimäärän, on tehtävä lahjaveroilmoitus ja maksettava vero.
Lahjan arvostaminen
Raha arvostetaan lahjaverotuksessa lahjoitettavan määrän mukaan. Verovapaa rahan määrä on helppo määrittää, se on annettava summa esimerkiksi 1.500,00 euroa tai 4.999,00 euroa. Nämä molemmat määrät ovat alle 5.000,00 euroa ja siten verovapaita, jos kolmen vuoden kuluessa ei anneta samalle saajalle muita lahjoja ainakaan niin, että yhteismäärä yltää verotettavaan alarajaan..
Lahjoitettavien arvopapereiden ja rahasto-osuuksien arvon saa selville esimerkiksi arvopaperiyhtiöstä tai pankista.
Sen sijaan asunto-osakkeen, kiinteistön tai mökin arvostaminen on mutkikkaampaa. Niiden arvo määritellään käyvän arvon mukaan – ei siis verotusarvon mukaisesti.
Verottaja määrittelee laajalle arvon, mutta sinä voit lähettää verottajalle selvitystä lahjan arvosta. Tällaisena selvityksenä käy esimerkiksi kiiinteistönvälittäjän arvio lahjoituksen kohteen käyvästä arvosta. Verottaja ottaa toimittamasi aineiston huomioon, mutta ei ole sidottu siihen, kun se määrittelee lahjoituksella arvon.
Asuntojen ja kiinteistöjen osalta on siis riskinä se, että osapuolten verovapaaksi ajattelema lahjoitus voikin olla verotettava lahja.
Lahjanluontoinen kauppa
Myös kauppa voi olla osittain lahjaverotuksen alainen. Jos maksettava kauppahinta on enintään 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, on kysymyksessä lahjanluontoinen kauppa.
Omaisuutta myydään siis edulliseen hintaan. Tämä tulee yleisimmin kyseeseen sukulaisten keskinäisissä kaupoissa.
Asuntojen ja kiinteistöjen kaupoissakin on siis selvitettävä kohteen käypä arvo, jos haluaa välttyä lahjaverotukselta.
Miten lahjoitus tehdään?
Lahjakirja on kirjallinen asiakirja, jonka allekirjoittavat niin lahjanantaja kuin lahjansaaja. Jos omaisuuden omistaa useampi kuin yksi henkilö, ovat he kaikki lahjanantajia. Lahjansaajana voi olla yksi tai useampi henkilö sen mukaan, mitä osapuolet haluavat.
Kiiinteistön lahjakirja voidaan tehdä joko Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla kiinteistövaihdannan palvelussa tai kaupanvahvistajan toimiessa todistajana. Kaupanvahvistajat löytyvät osoitteesta https://kaupanvahvistajarekisteri.nls.fi/.
Lisätietoa
Lahjaverotuksessa löydät lisätietoa verottajan sivuilta osoitteessa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/.
VINKKI
Suunnittele lahjoitukset pitkällä aikavälillä, niin voit hyödyntää lahjojen verovapautta suurempiin summiin. Voit lahjoittaa yhdelle henkilölle verovapaasti alle 5.000,00 euroa hieman yli kolmen vuoden välein. Kun lahjoitat useammalle, on myös yhteenlaskettu verovapaa määrä suurempi.
Ennakkoperintö
Ennakkoperintö tarkoittaa yleensä sitä, että annat elinaikanasi lahjan rintaperilliselle eli lapselle. Lahjansaajan on tehtävä lahjaveroilmoitus ja maksettava lahjavero aivan kuten lahjoista.
Kun lahja on ennakkoperintöä, se vaikuttaa siihen, miten paljon perilliset saavat perintöä lahjoittajan kuoleman jälkeen. Jos ennakkoperintöä on annettu,
- saa ennakkoperinnön saaja vähemmän perintöä kuin muut, ennakkoperintö vähennetään saajan perintöosuudesta
- muut perilliset saavat enemmän kuin ennakkoperinnön saaja, ennakkoperintö huomioidaan jäämistön määrässä.
Ennakkoperintö vaikuttaa perintöverotukseen. Ennakkoperinnön määrä lisätään kuolinpesän omaisuuteen ja siten myös perintöveron määrä on yleensä suurempi.
Ennakkoperinnön saaneen perillisen perintövero lasketaan ennakkoperinnön ja perintöosuuden yhteismäärästä, josta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero.
Milloin lahja ei ole ennakkoperintöä?
Rintaperilliselle (lapselle) annettu lahja ei ole ennakkoperintöä seuraavissa tilanteissa:
- Perittävällä on vain yksi rintaperillinen
- Kaikki rintaperilliset saavat saman suuruiset lahjat TAI
- Lahjakirjassa on määrätty, että lahja ei ole ennakkoperintöä.
Kun lahja ei ole ennakkoperintöä
- se otetaan huomioon perintöverotuksessa vain siinä tapauksessa, että lahja on annettu kolmen vuoden kuluessa ennen perittävän kuolemaa.
- jos perittävillä on useita rintaperillisiä, hän suosii lahjansaajaa, joka saa lahjan lisäksi oman perintöosuutensa sellaisenaan.
Lisätietoa
Lisätietoa ennakkoperinnöstä löydät verottajan kotisivuilta.
VINKKI
Muista, että voit lahjakirjalla vaikuttaa siihen, onko elinaikanasi annettu lahja ennakkoperintöä vai ei.
Testamentti
Testamentilla päätät siitä, mitä omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen.
Testamentista on erillinen artikkeli, jonka löydät täältä.
Seuraa blogia
Seuraa blogia ja tilaa artikkelit (kirjoitukset) suoraan sähköpostiisi
Inga Koskinen 
Vastaa