Yleistä
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka saa hänen jälkeensä jäävän omaisuuden ja myös siihen, paljonko perillisen maksettavaksi tulee perintöveroa.
Tässä artikkelissa käsitellään testamentin ja perillisten toimenpiteiden vaikutusta jäämistön omistussuhteisiin ja verotukseen.
Tämän kirjoituksen ulkopuolelle jäävät oikeudelliseen ennakointiin liittyvät asiakirjat, kuten edunvalvontavaltakirja, josta löydät erillisen artikkelin täältä.
Voit lahjoittaa omaisuuttasi ja tehdä testamentin, kun ymmärrät sopimusten sisällön ja merkityksen. Ne vaikuttavat perillisten asemaan ja verotukseen seuraavalla tavalla. Lahjoista ja ennakkoperinnöstä on erillinen artikkeli täällä.
Testamentin teko
Testamentti on tehtävä kirjallisesti ja siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Nämä voivat olla esimerkiksi tuttavia tai naapureita.
Testamentin sisällön ei tarvitse tulla kenenkään muun kuin perittävän eli testamentin tekijän tietoon. Testamentin ehdot voidaan peittää todistamisen ajaksi, kunhan todistajat tietävät, että asiakirja on testamentti.
Todistajat todistavat sen, mitä testamentin todistamislausekkeeseen on kirjattu eli
- todistajien yhtä aikaisen läsnäolon
- testamentin tekijän henkilöllisyyden
- asiakirjan sisältävän tekijän viimeisen tahdon ja testamentin
- tekijän vapaan tahdon ja oikeustoimikelpoisuuden sekä omakätisen allekirjoituksen.
Todistajia voidaan tarvita jälkeenpäin, mikäli perittävän kuoleman jälkeen herää epäily hänen oikeustoimikelpoisuudestaan.
Alkuperäinen testamentti on säilytettävä huolellisesti. Se jää yleensä testamentin tekijän haltuun. Halutessaan perittävä voi antaa siitä jäljennöksiä esimerkiksi perilliselle, jotta nämä tietävät testamentin olemassa olon, sekä kertoa mistä alkuperäinen testamentti löytyy.
Testamentti on mahdollista tehdä myös useampana kuin yhtenä alkuperäiskappaleena. Silloin testamenttiin on hyvä kirjata, montako kappaletta testamenttia on tehty ja kenen hallussa ne ovat.
Omistus vai hallinta
Perittävä määrää testamentilla siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti on ns. kuolemanvaraistoimi, eli se tehdään elinaikana, mutta sen vaikutukset ulottuvat kuoleman jälkeiseen aikaan.
Testamentilla voidaan antaa yhdelle tai useammalle saajalle joko omistusoikeus tai hallintaoikeus jäämistöön tai osaan siitä. Nyrkkisääntö on, että täyden omistusoikeuden saaja voi tehdä perinnöllä mitä haluaa, esimerkiksi myydä tai lahjoittaa sitä. Hallintaoikeus puolestaan antaa pääsääntöisesti oikeuden omaisuuden käyttämiseen, esimerkiksi asunnossa asumiseen ja oleskeluun.
Perinnönsaajalle voidaan antaa omistusoikeus koko jäämistöön yksin tai yhdessä muiden kanssa. Esimerkiksi perittävän omaisuus menee hänen kuolemansa jälkeen puoliksi henkilöille X ja Y.
Perinnönsaaja voi saada yksin tai yhdessä toisen kanssa omistusoikeuden johonkin tiettyyn nimettyyn omaisuuteen, mitä sanotaan legaattimääräykseksi. Esimerkiksi X ja Y saavat puoliksi testamentissa yksilöidyn kiinteistön. Irtain omaisuus voidaan myös jakaa legaatteina esimerkiksi siten että arvotaulut saa X, soittimet Y jne.
Se, joka saa omistusoikeuden perintöön tai osaan siitä, maksaa perintöveron. Hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Hänen hallintaoikeutensa rajoittaa omistajan oikeuksia, mikä huomioidaan myös perintöverotuksessa. Omistusoikeuden saaja maksaa silloin vähemmän veroa kuin jos hän saisi omaisuuden vapaasti itselleen ilman toisen hallintaoikeuden rajoitteita.
Kenelle perintöä
Perinnönsaajat määräytyvät lain mukaan, jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Esimerkiksi jos perittävällä on lapsia, perivät nämä lain mukaan kukin yhtä suuren osuuden jäämistöstä.
Testamentilla perittävä voi määrätä esimerkiksi
- omaisuuden saajaksi jonkun muun henkilön tai tahon kuin lakimääräisen perillisen
- jonkun perillisistä saavan suuremman osuuden kuin muut
- tietyn omaisuuden jollekin perilliselle tai muulle taholle (legaatti)
Perintöveroa tulee maksettavaksi vähemmän, jos perintö jaetaan useammalle henkilölle. Verotus on osittain progressiivinen eli veroprosentti nousee porrastetusti perintöosuuden kasvaessa. Perintöveroa maksetaan vasta, kun perintöä saa vähintään 20.000,00 euron edestä. Leskellä ja alaikäisellä lapsella on lisäksi omat huojennuksensa.
Perittävä voi testamentilla myös määrätä, että perillisen puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön.
Lesken ja perillisen suoja
Testamenttia rajoittavat lesken ja perillisen suojasäännökset. Testamentti on tehoton siltä osin kuin sillä loukataan näitä lakisääteisiä suojia.
Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jos hän ei omista muuta itselleen sopivaa asuntoa. Tämä oikeus menee perillisten perintöoikeuden edelle, eli se on vahva oikeus. Lisäksi leskellä on oikeus pitää muukin jäämistö jakamattomana hallinnassaan, elleivät perilliset olisin vaadi.
Testamentilla ei voi lain mukaan jättää rintaperillistä (lasta) kokonaan ilman perintöä muuta kuin laissa säädetyissä harvinaisissa poikkeustilanteissa. Rintaperillisellä on oikeus saada puolet hänelle kuuluvasta perintöosuudesta.
Katso ennakkoperinnön vaikutuksista erillisessä artikkelissa.
Perillisen toimet
Perillinen voi omilla toimillaan vaikuttaa saamaansa perintöön ja maksettavaksi tulevaan perintöveroon. Hän voi perittävän kuoleman jälkeen luopua perinnöstä tai testamenttisaannosta.
Luopuminen on tehtävä kokonaan ja ilman ehtoja, jotta siitä ei aiheudu ylimääräisiä veroseuraamuksia. Eli perittävän on luovuttava perinnöstä kokonaan eikä hän saa määrätä, kenelle hänen osuutensa menee.
Perinnöstä luopunut ei saa jäämistöstä perintöä. Hänen osuutensa menee hänen omille perillisilleen, esimerkiksi lapsille. Jos luopujalla on useamman lasta, jakautuu perintö useammalle ja pienempiin osuuksiin, jolloin myös perintöveron määrä pienenee.
Perittävän lesken ja perillisten välillä tehtävä ositus määrittää sen, mitä omaisuutta ja minkä verran kuuluu jäämistöön eli perittävän omaisuuteen. Osituksella on merkitystä paitsi perintöosuuksiin myös maksettaviin perintöveroihin, sekä lisäksi muuhunkin verotukseen. Esimerkiksi jos kuolinpesään kuuluva puolisoiden yhteinen asunto myydään voitolla, saavat lapset harvoin oman asunnon myyntivoiton verovapautta hyväkseen, kun taas leski sen sijaan yleensä saisi. Tämä voidaan huomioida jäämistöosituksessa.
VINKKI
Testamentin sisältöön vaikuttaa moni muukin asia kuin maksettavan perintöveron määrä. Testamentti on aina tekijänsä tahdon mukainen. Hän päättää jäämistön kohtalon laissa säädetyt rajoitteet huomioiden.
Lisätietoa
Perintöverotuksesta löydät lisätietoa verottajan sivuilta osoitteessa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/
Seuraa blogia
Seuraa blogia ja tilaa artikkelit (kirjoitukset) suoraan sähköpostiisi
Inga Koskinen 
Vastaa